Jalkojen itsehoito-opas diabeetikoille

Jalkojen itsehoito-opas diabeetikoille.

Jalkojen itsehoito-opas diabeetikoille.

Diabetes on sairaus, joka edellyttää diabeetikon omaa aktiivista osallistumista sairautensa hoitoon. Tämä tarkoittaa päivittäistä itsehoitoa, jonka avulla ylläpidät terveyttäsi ja hyvinvointiasi.

Itsehoito on välttämätöntä, sillä alentuneen insuliiniherkkyyden tai riittämättömän insuliinin tuotannon vuoksi diabetes aiheuttaa veren sokeripitoisuuden kohoamista. Insuliinia saattaa muodostua, mutta sen vaikutus jää heikoksi. Korkea verensokeripitoisuus saattaa aiheuttaa elimistössä hermo- ja verisuonivaurioita.

Erityisesti jalat ovat alttiita diabeteksen aiheuttamille muutoksille.

Hermo- ja verisuonivauriot voivat johtaa esim.  jalkaterän tuntoaistin alenemiseen, ihon kuivumiseen, nivelten jäykistymiseen sekä jalkaterän virheasentoihin. Jalan vaurioita voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä huolellisella jalkojen itsehoidolla.

Tässä blogitekstissäni on kuvattu tärkeimpiä diabeetikoiden jalkojen itsehoito-ohjeita, joiden tarkoituksena on edistää tietoutta diabeetikoiden jalkojen itsehoidon merkityksestä ihan arjessa ja käytännönläheisesti.

Jalkahygienia

Jalkahygienia on tärkeä osa diabeetikon jalkojen itsehoitoa. Jalkahygieniasta huolehtiminen pitäisi kuulua ihan päivittäisiin hoitorutiineihisi. Se käsittää päivittäisen jalkojen pesun sekä jalkojen huolellisen kuivaamisen.

Jalkojen pesu

  • Pese jalat päivittäin juoksevalla vedellä.

  • Pese erityisesti varpaiden välit.

  • Älä liota jalkojasi. Liottaminen saattaa altistaa varpaiden välien hautumiselle ja ihon kuivumiselle, koska liottaminen häiritsee ihon omaa kosteustasapainoa. Hautumat voivat johtaa bakteeri- ja sieni-infektioihin.

  • Jos jalkasi ovat huomattavan likaiset, voit käyttää pesuun hapanta pesuainetta (esim. Lactacyd, jonka pH on 3,5).

Tarkasta veden lämpötila ennen jalkojen pesua. Veden lämpötilan tulisi olla kehonlämpöistä, joten veden lämpötilan testaamiseen kädellä on hyvä opetella jo ennen mahdollista neuropatiaa. Neuropatia heikentää lämpötilaerojen havainnointia.

Jalkojen kuivaaminen

  • Kuivaa jalat pehmeällä pyyhkeellä.

  • Painele iho kuivaksi, älä hankaa, koska se voi johtaa ihon rikkoutumiseen.

  • Kuivaa varpaiden välit huolellisesti hautumien ja haavaumien ehkäisemiseksi. Rikkoutunut iho on altis bakteeri-infektioille.

Ihon hoitaminen

Diabeetikon tulisi huolehtia hyvin jalkojensa ihosta, sillä diabetes vaikuttaa ihon kunnon alenemiseen. Iho kuivuu ja haurastuu, ja halkeamia syntyy herkemmin. Ihon hoitoon kuuluu jalkojen rasvaus, erilaisten iho-ongelmien hoito sekä jalkojen päivittäinen tarkistaminen.

Jalkojen rasvaus

  • Rasvaa jalat päivittäin. Rasvaamalla jalkojen iho pysyy joustavana. Pitämällä jalkojen ihon pehmeänä ehkäiset känsien ja kovettumien syntymistä.

  • Vältä voiteen levittämistä varpaiden väleihin, koska voide varpaiden väleissä, saattaa altistaa varvasvälihautumille (poikkeuksena lääkevoiteet, esimerkiksi sienivoiteet, joita on lääkäri määrännyt. Hänen ohjeittensa mukaan mennään).

  • Valitse voide ihotyypin mukaan. Esimerkiksi jalkojen kuiva iho tarvitsee rasvaisemman voiteen. Jalkapohjien iho on muuta ihoa paksumpaa eli kevyt voide ei silloin riitä.

  • Hiero voiteella erityisesti kovettumakohtia sekä niveliä. Hieronta auttaa voiteen imeytymistä ja antaa liikkuvuutta jäykille nivelille.

Tiiviit varpaiden välit

Tiiviisiin varpaiden väleihin kerääntynyt kosteus saattaa aiheuttaa hautumia ja/tai ihorikkoja. Varvasväleihin on hyvä laittaa puhdistettua lampaanvillaa tai kuitukangassuikaleita imemään kosteutta. Samalla lampaanvilla tai kuitukangassuikale pitää varpaita erillään.

Lampaanvillan laittaminen

  • Älä käytä samaa lampaanvillaa uudestaan, vaan ota joka kerta uusi, puhdas villa.

Mitä tehdä, jos jalassa on känsä tai kovettumia

  • Älä poista itse känsiä tai kovettumia.

  • Älä käytä kovettumien tai känsien hoitoon mitään kemiallisia känsän tai kovettumien poistotuotteita. Syövyttävä aine voi imeytyä myös terveelle iholle rikkoen ihoa.

  • Anna jalkahoitajasi poistaa känsät ja kovettumat ja selvittää niiden syntymisen syy. Vääränlainen omatoimisuus voi vaikuttaa haavojen syntyyn tai ihon rikkoutumiseen.

Jalkojen päivittäinen tarkastaminen

  • Tarkasta jalkasi päivittäin.

  • Tarkasta myös varpaiden välit hautumien ja haavaumien varalta.

  • Tarkasta säännöllisesti myös kynnet.

  • Kiinnitä huomiota ihon värin vaihteluun, ihon hilseilyyn, halkeamiin, turvotukseen, kipuun tai tunnottomuuteen.

  • Ihon punoitus saattaa johtua sukan tai jalkineen aiheuttamasta hankauksesta, tulehduksesta tai ihon rikkoutumisesta.

  • Hilseilevä iho tai halkeamat varpaiden väleissä voivat olla merkkejä sieni-infektiosta.

Jalkojen hilseilevä iho

  • Kipu ja tunnottomuus saattavat olla merkkejä hermovaurioista.

  • Jos et itse helposti näe jalkapohjiasi, käytä apuna peiliä tai pyydä läheistäsi auttamaan ja katsomaan puolestasi.

  • Jos huomaat tavallisuudesta poikkeavaa ihon kunnossa tai rikki mennyt iho ei osoita paranemisen merkkejä muutamassa päivässä, ota yhteyttä jalkahoitajaasi, joka ohjaa sinua tarvittaessa eteenpäin. Mitä aikaisemmin vaiva löydetään, sitä nopeammin sen hoitoon pystytään vaikuttamaan.

Kynsien hoito

Kynsien hoito on myös erittäin tärkeä osa jalkojen itsehoitoa. Liian pitkiksi kasvaneet kynnet saattavat aiheuttaa haavauman viereiseen varpaaseen, tai kynsien pyöristetyt reunat voivat alkaa kasvaa sisäänpäin ja aiheuttaa kipeän kynsivallin tulehduksen. Yhteydenotto jalkahoitajaasi on tärkeä osa itsehoitoa, jos kynsiongelmaan et itse pysty vaikuttamaan.

  • Leikkaa kynnet varpaanpään mukaisesti. Lyhentämiseen voi käyttää saksien sijasta vaikkapa kynsiviilaa.

  • Tunnustele kynnen pituus sormella painamalla varpaan päätä eli kynnen pitäisi tuntua varpaan päätä painettaessa.

  • Tasoita kynsiviilalla kynnen terävät reunat, mutta älä poista kynsien kulmia, koska kynsipatja voi kutistua, jolloin kynsi ei enää mahdu kasvamaan normaalin levyisenä. Tämän seurauksena kynnen reunat voivat kääntyä sisäänpäin ja kynsivalli voi tulehtua.

  • Leikkaa kynnet tarvittaessa, jotta kynnet eivät kasva liian pitkiksi. Liian pitkät kynnet saattavat aiheuttaa viereiseen varpaaseen haavan.

  • Jos kynsi on paksuuntunut, huomaat kynnessä tai kynsivallissa punoitusta, kipua tai jotain muuta tavallisesta poikkeavaa, ota yhteyttä jalkahoitajaasi.

Pari sanaa sukista…

Oikean kokoinen sukka tukee jalkojesi terveyttä ja ehkäisee jalkavaivojen syntyä. Esimerkiksi liian pieni sukka voi edesauttaa joitakin jalkaongelmia, joita ovat esim. vaivaisenluu, rakko, kovettuma tai haavauma. Oikean kokoinen sukka suojaa jalkaterien ihoa mm.  jalkineen aiheuttamalta hankaukselta. Liian suuri sukka taas menee helposti ruttuun, jolloin se voi aiheuttaa ihoon painaumia ja rikkoa ihon.

Kun puet sukan, levitä sukan kärkeä, jotta varpaille jää tilaa. Tällöin sukka ei purista varpaita suppuun. Sukkien resori ei myöskään saa puristaa, sillä se haittaa verenkiertoa. Älä käytä sukkia, jotka ovat ohentuneita tai kuluneita. Ohentuneet tai kuluneet sukat voivat aiheuttaa ihon rikkoutumista, koska sukka ei enää suojaa ihoa hankaukselta.

Sukkien materiaali

  • Suosi sukkia, joissa luonnonmateriaalia on suurin osa sukasta, esim. pellavasekoitesukka tai hopeasukka.

  • Aina puhtaat sukat jalkaan!

  • Käytä sukkia hankaumien vähentämiseksi.

  • Älä kulje ilman sukkia talvisin, jotta jalka ei altistu paleltumille, joitain erityisiä jalkineita lukuun ottamatta (UGG, joissa lampaanvilla sisällä).

Kengistä

Hyvät kengät ovat osa diabeetikon jalkojen terveyttä. Jalkineiden tehtävä on suojata jalkoja vaivoilta, mutta toisaalta ne voivat myös altistaa niille. Jatkuvassa käytössä oleva, huono ja jalkaan epäsopiva kenkä on yleisin syy jalkaongelmien syntymiseen. Kengillä voidaan suojata jalkaa esim. auringon kuumentamilta alustoilta (asfaltti) tai muilta ulkoisilta tekijöiltä (kivet, hiekka jne.).

Millainen sitten on hyvä kenkä?

  • Kokoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä jalat turpoavat päivän aikana.

  • Kengässä tulisi olla vähintään 1–1,5 cm käyntivaraa pituussuunnassa, mitattuna pisimmästä varpaasta.

  • Talvikengissä pitäisi tilaa olla enemmän, jotta saappaaseen mahtuisi tarvittaessa myös lämpimät sukat.

  • Tärkeää on myös jalkineen leveys, jotta varpaat eivät olisi supussa tai päkiä puristuksissa.

  • Nauha- tai tarrakiinnityksellä saat säädettyä jalkineiden kokoa tarpeen mukaan.

Epäsopivat jalkineet, joissa ei ole riittävästi käyntivaraa ja/tai leveyttä, voivat aiheuttaa isojakin jalkavaivoja. Kengän aiheuttamia vaivoja voivat olla esim. kovettuma, rakko, haava, vaivaisenluu ja vasaravarpaat.

  • Vältä korkeakorkoisia kenkiä.

  • Jos kanta on korkea, paine ei jakaudu jalkapohjassa tasaisesti. Paine siirtyy vain jalan etuosalle ja paine jalan etuosalla voi aiheuttaa ihovaurioita sekä pitkäaikaisessa käytössä kipeän ja jalkaterän ulkonäköä haittaavan vaivaisenluun.

  • Ulkopohjan paksuus tulisi olla vähintään 0,5 cm, koska se suojaa jalkapohjaa paineelta, hankaukselta ja teräviltä esineiltä.

  • Ohutpohjainen kenkä on riski esim. marssimurtumille.

  • Umpikärkiset kengät suojaavat jalkoja ja varpaita ulkoisilta vauriotekijöiltä sekä kolhuilta: kylmyydeltä tai jalkojen telomiselta esim. kiveen. Hyvänä esimerkkinä tästä on turvakengät.

Huolellisuus kenkien käytössä

  • Tarkasta tunnustelemalla kengän sisäosa vierasesineiden ja painaumien varalta ennen käyttöä ja käytön jälkeen.

  • Huonosti jalkaasi sopivat kengät voivat aiheuttaa hiertymiä tai ihon rikkoutumisen.

  • Käytä sukkia hankaumien vähentämiseksi.

  • Vältä varvassandaalien käyttöä, sillä varpaiden välistä kulkeva remmi voi hiertää ihon rikki.

  • Mikäli sandaalien reuna on kaukalomainen, on tärkeää tarkistaa, että sandaali on oikean mittainen, eikä kantapää tai varpaat tule terävän reunan yli.

Sisäjalkineen tai turvakengän käyttö on suositeltavaa.

  • Sisäjalkine suojaa jalkaasi kolhuilta ja teräviltä esineiltä.

  • Turvakenkä ulkoisilta vaurioilta

Sopivan kokoiset kengät

Uusien kenkien hankinnassa on tärkeää, että kenkä on oikean kokoinen. Osta uudet jalkineet mieluiten iltapäivällä, koska jalat turpoavat päivän mittaan eli sopivin koko löytyy varmemmin iltapäivällä.

  • Kengät valitaan aina suuremman jalan mukaan.

  • Voit pyytää apua piirtämään jalkasi ääriviivat paperille kokeillaksesi mahtuuko piirtämäsi malli haluamaasi kenkään. Ääriviivoihin lisätään 1–1,5 cm käyntivaraa.

  • Ota uudet kengät käyttöön vähitellen, totuttele jalat ja kengät toisiinsa. Mikäli jaloissa ei näy merkkejä painaumista, harjoittelukertoja voi vähitellen pidentää.

  • Valitse jalkineet aina käyttötarkoituksen mukaan.

Paljain jaloin kävely

  • Paljain jaloin kävely saattaa aiheuttaa haavaumia, jotka voi tulehtua.

  • Kuumat alustat, esimerkiksi asfaltti tai hiekka, voivat aiheuttaa palovammoja ja terävät kivet haavoja.

  • Diabeettinen neuropatia kehittyy usein huomaamatta, joten ole varovainen kulkiessasi paljain jaloin.

Kuumuuden tai kylmyyden aiheuttamat riskit

Yksi diabeteksen aiheuttamista muutoksista elimistössä on ihon suojaavan tunnon heikentyminen, eli neuropatia. Siksi on tärkeää suojata jalat kuumuuden ja kylmyyden aiheuttamilta riskeiltä.

Suojaa jalat kuumalta välttääksesi palovammojen syntymistä.

  • Vältä lämmitettäviä kauratyynyjä, lämpöpakkauksia tai vastaavia tuotteita.

  • Ole varovainen saunoessasi. Jalkojen pitäminen liian lähellä kiuasta tai niiden nostaminen kattoa kohti, voi kuumuuden vuoksi vaurioittaa ihoa.

  • Tarkasta veden lämpötila aina ennen jalkojen pesemistä. Veden lämpötilan tulee olla kehonlämpöistä. Opettele kokeilemaan veden lämpötila jo ennen kuin neuropatiaa on ehtinyt kehittyä.

Suojaa jalat kylmältä

  • Pidä jalat lämpiminä (villasukat, tossut, sisäkengät)

Jalkojen lihakset ja niiden harjoittaminen

  • Lihasharjoitteet ovat tärkeitä jalan toiminnan sekä liikkumakyvyn vuoksi.

  • Kysy jalkahoitajaltasi tarkempia, yksilöllisiä ohjeita lihasharjoitteisiin vahvistaaksesi jalkateriesi lihaksia.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä jalkahoitajaasi?

Jos olet epävarma jalkojen itsehoitoon liittyvissä asioissa tai huomaat jaloissasi jotain normaalista poikkeavaa, ota yhteys jalkahoitajaasi. Tällaisia poikkeavuuksia ovat mm. turvotus, jalkojen ihon värin muutos, ihoon syntynyt halkeama, haavauma, kovettuma, kipu tai tunnottomuus. Kynsien hoidossa ilmenevien ongelmien kohdalla on myös hyvä kääntyä jalkahoitajasi puoleen.

On tärkeää, että et jää yksin miettimään jalkojesi mahdollista ongelmaa, vaan tulet reilusti kertomaan, mikä on vialla tai mikä vaivaa.

Jalkaongelmien kanssa ei kannata nolostella. Olen nähnyt näiden kokemusvuosien aikana jo ihan kaiken!

Tervetuloa jalkahoitoon

Toivottaa
Tina