Parranajon historiaa pähkinänkuoressa
Parranajon historiaa pähkinänkuoressa
Partaa on vuosisatojen ajan pidetty esim: epäpuhtaana haittana, jumaluuden merkkinä, voiman symbolina ja komeana eliittimiehen ominaisuutena. Parta tulee ajoittain muotiin ja sitten taas menettää suosionsa.
Miten eri kulttuurit ovat suhtautuneet partaan?
n. 30000 eKr: Luolamaalauksissa kuvataan miehiä, joilla ei ole partaa. Tämä viittaa siihen, että ei toivottua karvoitusta poistettiin simpukoilla, joita käytettiin kuin pinsettejä tai piikivestä valmistetuilla terillä.
n. 3000 eKr: Kupariterät saapuivat Intiaan ja Egyptiin.
n. 3000–332 eKr: Muinaiset egyptiläiset aateliset ajoivat päänsä ja poistivat ihokarvansa, koska he arvostivat suuresti karvattomuutta. Huomionarvoista on, että tuolloin täit olivat ongelma ja puhtaana pysyminen haasteellista. Aatelissyntyiset miehet (ja joskus naisetkin) käyttivät keinotekoista partaa sekä peruukkeja merkkinä jumalallisuudesta. (esim. Osirisilla oli parta.) Peruukit suojasivat paljaaksi ajeltua päätä myös auringolta.
n. 2900–500 eKr: Mesopotamian hallitsijat ja eliitit pitivät partaa, joka oli merkki maskuliinisuudesta ja voimasta.
n. 1500–1200 eKr: Skandinaviasta löytyneestä hautakammiosta löytyi vainajan mukana haudattuja hienostuneita pronssiteriä, joiden kahvat olivat hevosen pään muotoisia.
n. 800 eaa. – 600 jKr. Muinaiset kreikkalaiset olivat ylpeitä parrastaan. Kyky kasvattaa täysi parta tuolloin oli merkki korkeasta asemasta ja viisaudesta. (Monet kreikkalaiset miehet halusivat jäljitellä jumalia, Zeusta ja Heraklesia, jotka molemmat oli kuvailtuna valtavalla parralla).Kreikkalaiset leikkasivat partansa vain suruaikana.
n. 400 eKr. Muinaiset roomalaiset reagoivat kreikkalaisten pitkiin ja raskaisiin partoihin, pitämällä omat partansa leikattuina ja siistinä tai ajamalla partansa kokonaan.
400–300 eKr. Aleksanteri Suurien parta oli kokonaan ajeltu ja hän rohkaisi sotilaitaan ajamaan partansa ennen taistelua, ettei vihollinen voisi taistelussa tarttua siihen.
n. 300 eaa: Nuoret roomalaiset miehet juhlivat ensimmäistä parranajoaan juhlissa, lahjoilla, jotka symboloivat siirtymistä aikuisuuteen. Tällaisena päivänä Roomalaiset miehet menivät joko parturiin tai heidän palvelijansa auttoi parranajossa. Suruaikana roomalaiset antoivat partansa kasvaa.
n. 50 eKr: Julius Caesar kyni irti partakarvansa, ja monet roomalaiset miehet seurasivat perässä.
n. 100 jKr. Rooman keisari Hadrianus elvytti partojen kasvun koko Roomassa vain siksi, että hän halusi piilottaa huonokuntoisen ihonsa. Roomalaisten asenne partoihin voimistui ja hiipui läpi historian. Vanhemmat miehet rinnastivat parran viisauteen, mutta nuoremmat miehet ajattelivat, että mies, jolla oli täyspitkä parta, näytti vanhalta ja parta hoitamattomalta.
n. 793 jKr. - 1066 jKr. Kun viikingit hyökkäsivät Britanniaan, heitä kuvattiin tavoiltaan hallitsemattomina, epäsiisteine hiuksineen ja partoineen.
Parranajo- ja parta historiassa
Keskiajalla parta tuli muotiin ja meni pois muodista riippuen näkyvässä asemassa olevien miesten tavoista ja tyylistä. Englannin kuningas Henry VII:lla oli parta, kuten myös Henry VIII:lla. Myös monet ranskalaisen kuningashuoneen jäsenet suosivat partaa.
n. 1500: Monet asemaansa nostamassa olleet protestantit alkoivat kasvattaa partaa mielenosoituksena katolisuutta vastaan (papeista useimmat olivat sileäksi ajeltuja).
1769: Ranskalainen parturi Jean-Jacques Perret julkaisi teoksen nimeltään: ”Parranajon oppimisen taidetta” (La Pogonotomie). Perret-partakone keksittiin. Siinä oli puinen suoja, joka piti partaterän paikallaan ja esti syviä viiltoja.
1789–1861: Ensimmäiset 15 Yhdysvaltain presidenttiä olivat parrattomia.
n. 1800: Suorat teräsleikkurit olivat laajalti suosittuja. Miesten oli pyyhkäistävä terä nahka- tai kangasnauhaa (stroppia) vasten, jotta hienonhieno leikkuuterä voitiin suoristaa uudelleen ja poistaa mahdolliset negatiiviset muutokset terässä ennen uutta parranajoa. Terät oli myös hiottava säännöllisesti. Teroituksen teki parturit.
1861–1913: Pikkutyttö suositteli Abraham Lincolnia kasvattamaan parran ja jokainen presidentti, William Howard Taftin asti piti partaa (lukuun ottamatta Andrew Johnsonia, jota syytettiin virkavirheestä sekä William McKinley:ä, joka murhattiin). Viktoriaanisella aikakaudella partaa ylläpidettiin huolellisesti.
1895: Gillette keksi ja alkoi myydä kertakäyttöisiä partateriä. Kertakäyttöistä terää ei enää tarvinnut hioa stroppaamalla.
Lähemmäs nykyaikaa
1913-Nykyaika: Kaikki USA:n presidentit on ovat olleet parrattomia William Howard Taftin jälkeen
1928: Jacob Schick keksi sähkökäyttöisen partakoneen.
1930: Yhdysvaltain armeija kielsi parrat, koska ne estivät kaasunaamareiden tiukasti sulkemisen.
1960: Gillette keksi käyttää ruostumatonta terästä partahöylissä, joka mullisti parranajon ja vei sen ihan uudelle tasolle
1970: Gillette toi markkinoille kaksiteräisen partahöylän.
2000-luvulla on paluun tehnyt perinteinen höylä, jolla voidaan tehdä klassinen parranajo.